Alrecasta löytyy pohjoisen kansaakin sitkeämpi ihmisrotu, joita kutsutaan villeiksi. Villien kansa on tottunut erittäin kylmään ilmastoon ja karuun maastoon, sillä suurin osa villeistä asuttaa Winterlandsin tutkimattomilla erämailla. Kuningaskunnasta löytyy tiedettävästi vain yksi villien leiri, joka sijaitsee pohjoisen läänin pohjoisimmassa kolkassa lumikentillä - kaukana kaikesta, tappavan kylmyyden keskellä. Villit ovat alkukantaista väkeä, eivätkä täten ole läheskään yhtä kehittyneitä kuin kuningaskunnan kansat.
Jokaisella villiheimolla on omat käytäntönsä ja tapansa, mutta yleisesti ottaen heimot tulevat toimeen toistensa kanssa. Jos Winterlandsia uhkaisi vaara, villiheimot yhdistäisivät voimansa ja puolustaisivat kotiaan yhteiseltä viholliselta. Kylmyyden takia mikään muu kansa ei kuitenkaan selviäisi karussa tutkimattomassa villimaassa Winterlandsissa, joten tähän mennessä villien kansa on saanut asua omassa rauhassaan vailla häiriöitä.
Villit ovat Winterlandsin alkuperäiskansa, ja tulevat mitä todennäköisimmin myös säilyttämään ikivanhan asemansa.
Villit ovat vahvasti toisiinsa nojautuvaa kansaa, jotka pitävät omaa heimoaan yhtenä suurena perheenä. Muiden heimojen kanssa ei ole tarpeen kommunikoida, mutta hädän hetkellä jokaisella on velvollisuus auttaa pulassa olevaa villiä, kuuluivatpa he sitten omaan tai toiseen heimoon. Villien sääntöjä ei ole kirjattu mihinkään ylös, sillä ne ovat suullisia sopimuksia ja perinteitä, jotka ovat peräisin vanhoista heimotavoista. Suurimmaksi osaksi villit kunnioittavat kirjoittamattomia sääntöjään, mutta poikkeuksiakin toki on. Eniten poikkeustapauksia löytyy Barbol'Zakista, heidän karun elämäntapansa ollessa muille villiheimoille varsin vieras. Barbol'Zak puolestaan pitää muita heimoja heikkoina, koska heimot käyttävät ruoakseen ainoastaan tavallista riistaa - eivätkä toteuta kannibalismia.
Villien alkuperäis- sekä yleiskieli on nimeltään umbri, jota villit käyttävät toistensa kanssa keskustellessa. Jotkut saattavat osata myös hieman yleiskieltä, mutta vain muutaman opitun sanan verran. Umbrin lisäksi heimojen yhteinen kommunikointi on kurkkulaulanta - se on muinainen tapa kommunikoida lumikenttien halki. Pitkälle kantautuva kurkkulaulanta saavuttaa eksyneenkin heimolaisen ja viestittää mahdollisista vaaratilanteista, kuten myös voitosta tai muista vahvoista tunnetiloista. Heimojen ulkopuolisten korvissa kurkkulaulanta kuulostaa pelottavalta laulannalta, mutta oikeasti kurkkulaulannan rytmi, äänteet ja pienet yksityiskohdat kertovat heimokumppanille tarkkoja yksityistietoja - vaarasta, voitosta, saalistetusta eläimestä, lumikenttien tunkeilijasta, lapsen syntymästä...
Kurkkulaulantaa voit kuunnella sivun ylhäältä lumisen vuorikuvan oikeasta yläreunasta.
Villien joukkoon mahtuu kaikennäköistä kulkijaa, eikä tiettyä yhteistä ulkonäöllistä piirrettä ole. Jokainen aikuinen on kuitenkin kykenevä puolustamaan itseään, vaikka kokoa ei olisikaan siunaantunut niin merkittävästi. Villit luovat pelkoa erilaisilla sotamaalauksilla, joita on paljon erilaisia - ne viestittävät erilaisista asioita, joista yleisin on voitokkaan taistelun siunaaminen. Talvisen ilmaston vuoksi heimot pukeutuvat paksuihin lämpimiin turkiksiin, jotka ovat yleensä vaaleita väritykseltään maastoutumisen takia. Villeillä on myös tapana ripustaa pukeutumiseensa paljon koruja, esimerkiksi eläimen luista tehtyjä riipuksia. Tatuoinnit eivät ole yleisiä normaalien heimolaisten nahassa, vaikka niitä ei myöskään paheksuta. Sen sijaan villien shamaanit saattavat olla rankastikin tatuoituja, sekä lävistettyjä erilaisilla luuelementeillä.
Villikansojen keskuudessa esiintyvä magia on miltei poikkeuksetta mustaa magiaa. Heimojen keskuudessa esiintyy shamaaneja, jotka käyttävät paljon erilaisia huumaavia kasveja ja sieniä, jotta pääsevät haluamaansa transsitilaan pystyäkseen keskustelemaan hengille. Villien shamaanit ovat verrattavissa pohjoisen kansan shamaaneihin.
Pääasiassa kaikki heimot uskovat samoihin jumaliin. Jotkut enemmän, jotkut hieman vähemmän. Jumalia on kolme - auringonjumala, maanjumala sekä kuolemanjumala.
-
Auringonjumala Cobif - Uskomuksien mukaan auringonjumala säätelee niin auringon nousua ja laskua, sekä yleisesti vuodenaikoja ja valon määrää.
-
Maanjumala Aosa - Hallitsee kaikkea mikä on maan päällä. Kasvit, eläimet, ihmiset, ja tietysti itse maankamara. Maan jumalalle tuodaan usein uhrilahjoja, jotta hän pysyisi tyytyväisenä - täten esimerkiksi riistan saaminen on todennäköisempää, eivätkä sairaudet piinaa heimoja. Jos riistaa ei ole tai sairaus iskee heimon keskuuteen, ajatellaan Aosan olevan tyytymätön. Aosa on palvotuin jumala villien keskuudessa.
-
Kuolemanjumala Um'ona - Hallitsee elämää ja kuolemaa. Tulee hakemaan elävät joukkoihinsa kun yksilön aika koittaa. Um'onan uskotaan olevan kaikista jumalista voimakkain.
ROT'HRUDE
- Heimon johtaja / varattu
Rot'hrude on kaiken kaikkiaan noin kahdensadan hengen villiheimo, josta suurin osa asustaa Winterlandsissa. Heimo on kuitenkin jakaantunut kahteen osaan, sillä pienempi, noin 30-40 hengen joukko on pystyttänyt leirin The Southern Kingdomsin pohjoisen läänin pohjoisimpaan kolkkaan. Vaikka kuningaskunnassa oleva villiheimo ei miellytä hallitsijoita, ei varsinkaan kuninkaanläänin armeijasta kuninkaankaartista ole heitä hävittämään, sillä matka villien leiriin käy niin kylmän tien kautta, että jo silkka kylmyys riittäisi tappamaan suuren osan sotilaista. Niinpä niin kauan kuin villit eivät olemassaolollaan aiheuta sen suurempaa harmia, ei heitä tarvitse häätää takaisin omille mailleen. Villit ovat tosin varsin heimokeskeistä porukkaa, eivätkä pidä tunkeilijoista. Jo kymmenkunta pohjoista on menettänyt henkensä törmättyään villien leiriin, mutta toistaiseksi kuningas ei ole päättänyt tehdä asialle mitään.
Kuningaskunnassa olevan villileirin tehtävänä on vakoilla, tiedustella ja raportoida Winterlandsin villikansaa kuningaskunnassa tapahtuvista asiosita. Heimon jäsenet liikkuvat pienissä ryhmissä ympäri eri läänejä, joten ei ole kovinkaan harvinaista kohdata turkikseen pukeutuneita alkukantaisia henkilöitä, jotka eivät puhu kunnolla yleiskieltä.
MOETAN
- Heimon johtaja Urlgan
- Luminita Windermere, johtajan tytär
Moetan oli ennen samaa heimoa Rot'hruden kanssa, mutta erimielisyyksien takia leiristä lähteneestä villiporukasta muodostui uusi heimo. Heimon eroamisen jälkeen Moetan on saanut lisävahvistusta ja on täten jäsenmäärältään isompi kuin Rot'hrude. Villejä Moetaniin kuuluu tällä hetkellä noin 240 kappaletta. Moetan suosii erityisesti mustan magian harrastajiansa eli shamaaneja, ja sen taitajat ovatkin muuta heimoa korkeammassa asemassa, heti johtajasta toisena.
DORTRI
- Heimon johtaja Faiion
Pohjoisen yli pyyhkäisseen tautiepidemian aikana Dortri heimon jäsenmäärä romahti puolella, noin kuuteenkymmeneen. Surun yhdistämä kansa on kuitenkin sielultaan vahvaa tekoa ja syvä usko jumaliin on pitänyt heidät yhdessä. Dortri eroaa muista villienheimoista niin pienen kokonsa, mutta myös rauhaa rakastavan luonteensa puolesta. He arvostavat luontoa ja osaavat hyödyntää erilaisia kasveja yrtteinä ja ravintona muita villiheimoja tehokkaammin. Dortrit välttelevät konflikteja viimeiseen asti ja ovat rauhanomaista kansaa. Heidän ulkonäössäänkin on usein pehmeitä piirteitä ja jopa punertavat hiukset ovat varsin yleiset. Rajujen kasvomaalausten sijasta he tatuoivat sinisiä ja vihreitä kuvioita keskivartaloonsa.
Tautiepidemian aikana nykyinen heimojohtaja Faiion myrkytti salakavalasti veljensä, heimon silloisen johtajan, tämän vanhemman pojan nuorimman ennättäessä paeta. Faiion kuitenkin uskoi pojan kuolleen lumimyrkyissä ja jatkaa nyt heimon tulisieluisena hallitsijana tavoitteenaan luoda heimosta väkevämpi ja vahvempi, jotta he voisivat laajentaa reviiriään peräti meren yli. Rauhanomaiset dortrit eivät uskalla nousta vastarintaan, mutta eivät myöskään hyväksy uuden johtajansa ajatuksia.
BARBOL'ZAK
- Heimon johtaja Erlendr "Storr" Hord
Barbol'Zak on tavoiltaan kaikista brutaalein ja väkivaltaisin villiheimo. Heimon sisäiset kaksinkamppailut eivät ole harvinaisia, sillä niiden kautta heimolainen voi osoittaa korkeamman asemansa muihin jäseniin verrattuna. Barbol'Zakilaisilla on uskomus, että ihmislihan syönti tekee heistä vahvoja ja voittamattomia, omaksuen kuolleen ihmisen voimat itselleen. Heimolaiset syövät ihmistä kuin ihmistä, ja kun heimon jäsen kuolee vanhuuteen tai tappelun seurauksena, on kuolleelle kunnia päästä heimonsa syömäksi. Sairaat jätetään yleensä syömättä, koska uskomuksena tai tietona on, että sairastuneen lihan syönti tekee syöjästäkin sairaan.
Heimon vakituinen leiri sijaitsee Winterlandsin ylimmän vuoriston kupeessa, suojassa kaikista kylmimmältä tuulelta. Heimo koostuu noin sadasta henkilöstä, pääasiassa miehistä. He pitävät muita heimoja heikkoina - muut kun eivät käytä ihmislihaa ravinnokseen. Barbol'Zak kunnioittaa kuitenkin heimojen välisiä sopimuksia, eikä hyökkää muiden Winterlandsissa asuvien heimojen kimppuun. Jos heimon olemassaolo olisi joskus uhattuna, ei Barbol'Zak kuitenkaan epäröisi nostattaa sotaa toisia villiheimoja vastaan. Barbol'Zak on alkeellisin villiheimo.