top of page

Itä

Yhteiskuntaluokat

 

Idässä kunnioitetaan ja noudatetaan kuninkaanläänin luomaa perinteistä yhteiskuntahierarkiaa. Hallitsija on selkeästi ylimpänä aateliston kanssa, minkä jälkeen tulevat rikkaat ja arvostetuissa ammateissa olevat kansalaiset. Keskiluokka eli työväenluokka tai rahvaat ovat seuraavana nokkimisjärjestyksessä. Työväenluokka onkin selkeästi idän suurin sosiaaliluokka, mikä kattaa alleen arkisia töitä raatavia kansalaisia. Selkeästi alimpana yhteiskunnassa ovat vähäosaiset - köyhät, kodittomat ja kerjäläiset. Idän kaupungeissa ei juurikaan harrasteta hyväntekeväisyyttä tai köyhistä huolehtimista, sillä ahkerana työläiskansana ihmiset pitävät ensisijaisesti huolta itsestään ja perheestään, auttaen mahdollisilla ylijäämillä aina lähimmäisiään.

 

Vaikka idän hierarkia on selkeä paperilla, on se kansan hengessä aivan toinen. Aatelistoa kunnioitetaan kuten muodollisuuksien kuuluukin, mutta todellisuudessa idän kansa arvostaa ja ihannoi ahkeraa työväenluokkaa. Mitä kovemmin työtä raataa, sitä arvostetumpi on kansan keskuudessa. Ylimystöä ja rikkaita pidetään jopa kelvottomina ihmisinä, joilla ei ole mitään tietoa fyysisestä työstä tai edes hajua miten sitä paiskittaisiin. Yhden asian rahvas kansa tiedostaa myös paremmin kuin hyvin - jos työväenluokka ryhtyisi lakkoon, romahtaisi aatelisto alta aikayksikön. Lakkoa ei kuitenkaan uskalleta toteuttaa, sillä idän tyrannihallitsijan pelottava maine on kyllä kansansa tietoisuudessa.

Yhteiskunta

 

Idän ahkerassa ja maanläheisessä yhteiskunnassa lapset ovat erittäin tärkeitä ja suuressa arvossa yhteiskunnassa. Lapsettomuus on suunnaton häpeä ja suru. Lapsettomilla ei ole helppoa, sillä heidän ajatellaan olevan hyvin pahoja ihmisiä, koska Pacoapi ei ole siunannut heitä lapsilla. Vaikka lapset merkitsevät jokaiselle kansalle paljon, on idässä lapsilla lähes palvottu asema. Ovathan lapset huomisen työntekijöitä. Idässä lasten kasvatus on kuitenkin tiukkaa ja vanhemmat turvautuvat yleensä myös fyysisiin kurituskeinoihin. On tärkeää, että lapsista kasvaa ahkeria kansalaisia, jotka kantavat oman kortensa kekoon idän yhteiskunnassa.

Perhe

Perhe on idän normi, jonka jokainen kelvollinen kansalainen on suorittanut siihen mennessä kun on täyttänyt 25-vuotta. Kyseisen iän ylittäneet perheettömät luokitellaan kelvottomiksi kansalaisiksi. Onhan perhe merkki normaalista elämästä, ja poikkeuksia kammoksutaan kovasti. Perheettömät yli 25-vuotiaat, idän sanoin "Pacoapin hylkäämät" saavat erittäin halveksitun roolin yhteiskunnassa, eivätkä he kelpaa kuin erittäin alhaisiin ammatteihin, kuten prostituoiduiksi tai työväenluokan palvelijoiksi. Yli 25-vuotiailla itäläisillä on lähes mahdotonta mennä enää naimisiin ainakaan oman kansansa keskuudessa. Muissa lääneissä saattaa onnistaa, mutta kuinka moni on valmis lähtemään kosioretkelle?

 

Avioliitto

Idän läänissä lähes kaikki avioliitot ovat pakkoavioliittoja. Vaikka kansan keskuudessa vallitsee työläisluokan ja raskaan työn ihannointi, tavoitellaan pakkoavioliitoilla lähes poikkeuksetta omaa sukua rikkaampaa sukuja. Vaikka naisten asema on selkeästi miehiä huonompi ja poikalapset ovat edelleenkin kultaa, ei tyttölasten saaminen ole kaikkien mielestä niin huono juttu. Idän aateliset kun ottavat mieluusti kauniita työväenluokan tyttäriä puolisoikseen, minkä kautta työläissuvut saavat suurta rahallista avustusta ja yhden perheenjäsenistään maineikkaan aatelissuvun yltäkylläiseen elämään. Työväenluokan keskuudessa kyseisiä sukuja pidetään kuitenkin helposti pettureina, sillä idässä kansan ja aateliston jako on selkeä ja kova. Koko kuningassa Idässä suhtaudutaan kuitenkin avoimmiten aatelisten ja rahvaiden liittoihin.

Itse avioliittoon vihkiminen käy hyvin nopeasti. Tuleva morsian on hädin tuskin edes nähnyt tulevaa sulhastaan kunnolla, kun avioparia jo kiikutetaan alttarin eteen. Avioliitto solmitaan papin toimesta Pacoapin nimeen, mitä seuraa hääjuhlat. Idän hääjuhlat ovat yleensä varsin alkoholipainotteisia, eikä laulusta tai tanssista ole pulaa. Hääjuhlia pidetään myös oivana tilaisuutena tutustua hääparin toisen osapuolen sukuun. Keskiyön aikaan toteutetaan koko kuningaskunnassa käytetty bedding seremonia, minkä jälkeen tuoreen avioparin suvut jakaantuvat omiin sukuihinsa ja jatkavat juhlimista joko paikallisessa juottolassa tai jonkun sukulaisen kotona. Monelle idän kansalaiselle hääyö on melko vaikea paikka, sillä rakkaudesta solmittuja avioliittoja on naurettavan vähän, eikä häävuoteeseen hyppääminen täysin vieraan ihmisen kanssa ole ollenkaan miellyttävä kokemus. Idän kansalle morsiamen puhtoisuus on tärkeä asia kuten muuallakin kuningaskunnassa, joten kaiken lisäksi hääyö saattaa olla kivulias tuoreelle morsiamelle. Idän avioliittokäytäntöjen takia moni idässä asuva neito omaa melko negatiivisen kuvan seksuaalisuudesta ensimmäisen kerran kokemuksen tehostaen mielikuvaa entisestään.

 

Lapsen siunaaminen

Kun avioliitossa oleva nainen alkaa vartomaan lasta, on tämä oitis suuri syy juhlaan. Kun puolison maha näyttää ensimmäisiä raskauden merkkejä, järjestää tulevan isän suku vanhojen idän tapojen mukaisesti suuret juhlat. Lapsensaannin juhla tai idän kielessä hedelmällisyysjuhla on riemukas ja suuri juhlatapahtuma, jossa niin tulevan äidin kuin isän suku syö ja juo hyvin, sekä tanssii aamun pikkutunneille asti. Joskus suvut saattavat olla niin iloisia raskaudesta, että juhlat kestävät kaksi vuorokautta putkeen. Hedelmällisyysjuhlat tunnetaan myös sukujen keskuudessa oivina tapahtumina tutustua vastapuolen suvun naimattomiin. Hedelmällisyysjuhlien kautta onkin tunnetusti muodostunut useita suunniteltuja avioliittoja. Idässä ei siis ole ollenkaan harvinaista, että kaksi sukua omaa useamman liiton välillään.

 

Synnytyksen jälkeen lapsi kastetaan mahdollisimman pian Pacoapin nimeen kirkossa, mitä seuraa tällä kertaa tuoreen äidin suvun järjestämä juhla. Kastamisjuhlat ovat hyvin samantapaiset kuin hedelmällisyysjuhlat, joskin tällä kertaa paljon lyhyemmät ja juhlaväki päästää vanhemmat hyvissä ajoin kotiinsa uutukaiseen perheonneen. Eritoten ensimmäisen lapsen syntyminen on suuri ilon aihe, jota juhlavieraat jaksavat parhaimmassa tapauksessa tanssia muutamankin vuorokauden putkeen. Idän kulttuurissa ei valita erikseen kummeja, mutta lapsen isovanhemmilla on suuri osa lapsen elämässä, sekä avioparin sisarukset toimittavat yleensä kummien tapaisten huolehtijoiden virkaa.

 

Hautajaiset

Sukulaisen kuoleminen on kova paikka idässä. Yleisen menetyksen lisäksi ihmisten mielipiteet ja ajatukset kuolemasta ja sen jälkeisestä vaihtelevat hyvinkin paljon. Hautajaiset käydään aina kirkossa papin johdolla, minkä jälkeen ruumis haudataan idän hautausmaalle hautausseremonian saattelemana. Seremoniaa seuraa lähiomaisten luona pidettävät surupidot. Surupidoissa surijoille tarjotaan ruokaa ja juomaa, sekä mahdollisuus muistella vainajaa. Idän kulttuurissa vieraillaan paljon vainajien haudoilla, eikä ole tavatonta nähdä hautojen päällä esim. ruokaa tai esineitä, joiden uskotaan siirtyvän vainajalle jonkinlaiseen tuonpuoleiseen elämään.

grain2.png
sormus.jpg

Ihanteet & Arvot

Idän ihanteena on ahkera ja maanläheinen kansa, työntäyteinen työväenluokka. Muita suuressa arvossa pidettyjä piirteitä ovat ehdottomasti lapsien omaaminen, sekä tietynlainen yhteiskuntaan ja normeihin sopeutuminen. Poikkeuksia ei katsota hyvällä ja esim. värikkäästi pukeutuminen tai suurempi korujen käyttö oman kansan keskuudessa on paheksuttua.

Suhteet muihin kansoihin

 

Idän kansa on erittäin tiiviissä asemassa koko kuningaskuntaan. Voisi jopa sanoa, että idän läänissä noudatetaan kaikista parhaiten kuningaskunnan ja itse kuninkaan laatimia lakeja ja normeja. Idän kansa ei tunnetusti pidä omasta tyrannihallitsijastaan, mutta sen sijaan kuninkaan ihailijoita löytyy paljon. Yleinen suhde kuninkaanläänin kanssa on varsin positiivinen, jopa hieman ihaileva pääkaupunkiaan kohtaan.

 

Pohjoisen läänin kanssa välit ovat hyvät, sillä naapurisijainti mahdollistaa vakaan yhteistyön. Itä ja pohjoinen käyvät keskenään vilkasta kauppaa, ja naapurisijaintiensa vuoksi myös moni idän ja pohjoisen kansalainen on löytänyt yhteisen avioliiton niin rakkauden kuin pakkoliiton nimessä. Idän veri on eniten sekoittunut pohjoisen kanssa, ja kummastakin läänistä löytyy naapuriläänin veren jakavaa kansaa. Näin idän tummapiirteisillä saattaa olla sinertäviäkin silmiä, ja pohjoisesta löytyy tummempaa kuontaloa pellavapäiden keskeltä.

 

Läntisen läänin kanssa vallitsee varsin hyvä ja rauhanomainen suhde. Idän ja lännen arvot ja tavat eroavat melko paljon toisistaan, mutta sitä kunnioitetaan hiljaisella myöntymyksellä. Vaikka läänit sijaitsevat kaukana toisistaan, on ristiinvierailu erittäin yleistä. Länsi nauttii idän maanläheisestä satamamaisemista siinä missä idän kansaa viehättää lännen suvaitsevainen ja kultturelli ilmapiiri.

 

Itä on hyvin tiedoton niin kuningaskunnan barbaareista kuin villeistä. Huhuja on varmasti kuultu kummastakin villikansasta, mutta eipä niihin juurikaan uskota. Tietenkin jokaisella kansalaisella on oma mielipiteensä, mutta yleisesti ottaen myönteisiä pidetään hölynpölynä.

bottom of page