​

 

Järjestetyt avioliitot

Järjestetyt avioliitot ovat enemmän normi kuin poikkeus. Käytännössä järjestetty avioliitto tarkoittaa sitä, että vanhemmat päättävät jälkikasvunsa puolison. Sukujen liittäminen yhteen avioliitoilla on voimakas keino tavoitella parempaa yhteiskunnallista asemaa, tai solmia rauhaa sekä liittoja sukujen välille. Aateliston ja tavallisen kansan väliset liitot ovat kuitenkin jyrkästi paheksuttuja ja sitä mukaa myös erittäin harvinaisia.

 

Lapsettomuus

Lapsettomuus on suuri häpeä lähes jokaisen kansan keskuudessa. Avioliiton odotetaan tuottavan lapsia, ja täten lapsettomuus on erittäin suuri häpeä avioliitossa. Valitettavasti lapsettomuus langetetaan aina automaattisesti naisen syyksi, vaikka vika voi yhtä hyvin piillä miehessä. Pohjoisen soturikansa on ainoa kansa joka hyväksyy lapsettomuuden naissoturuuden varjolla, vaikkakin lapsen saamista pidetään aina suuressa arvossa.  Naimattomat lapsettomat keski-iän saavuttaneet naiset leimataan kuningaskunnassa vanhoiksi piioiksi.

 

Poikalapset

Poikalapsia pidetään tyttölapsia suuremmassa arvossa, sillä he ottavat vaimon sukuun ja tekevät jälkeläisiä jatkaen sukua. Jokaisen vaimon velvollisuus on antaa puolisolleen vähintään yksi poikalapsi ja jos siihen ei pysty, pidetään sitä avioliiton petoksena. Pohjoisen kansa on ainoa poikkeus poikalapsien suosimisessa, sillä tasa-arvoisena soturikansana tyttölapset ovat yhtä arvokkaita, vaikka he eivät jatka sukunimeä mennessään avioon. Vapaamielinen länsi pitää poikalapsia arvokkaina, mutta ei syrji tyttölapsia, eikä pidä sitä niin isona rikkeenä, jos nainen ei synnytä poikalapsia.

 

Tyttären koskemattomuus, "puhtaus"

Jokaisen avioliittoa odottavan tyttären kuuluu olla neitsyt. Puhtautta eli neitsyyttä on vaikea valvoa sen tärkeydestä huolimatta, joskin nuoria neitoja varoitetaan jo varhaisella iällä syrjähyppyistä. Jos morsiamelta ei tule verta hääyönä, on sulholla oikeus kokea itsensä häväistyksi ja vaatia avioliiton purkua. Todellisuudessa myös naisten hurjastelu on varsin yleistä ennen avioliittoon astumista, siitä ei vain juurikaan puhuta, 

 

 

 

 

 

​

 

Avioliiton rikkominen

Avioliiton rikkominen on hyvin häpeällinen ja rankaistava teko, sillä se on suurta jumalanpilkkaa avioliiton häpäisemisen muodossa. Häpeäpuurangaistuksen saa niin avioliitossa oleva kuin myös liiton ulkopuolinen osapuoli. Avioerot eivät ole mahdollisia kuningaskunnassa, ellei toinen osapuoli menehdy.

 

Homoseksuaalisuus

Julkisella mestauksella rangaistava teko. Syyllisyyden toteamiseksi riittää ylempiarvoisen henkilön sana tai julkinen hellyydenosoitus. Kuninkaan lakimääräys, jota noudatetaan erittäin tarkasti lukuun ottamatta lännen vapaamielistä kansaa, jonka kulissia pidetään kuitenkin yllä hallitsijansa toimesta.

 

Maanpetos

Maanpetoksella tarkoitetaan rikosta maata, sen kuningasta tai lääninhallitsijaa kohtaan. Käytännössä se tarkoittaa kelkan kääntämistä, hallitsijaa vastaan kapinoimista tai valojen rikkomista. Maanpetoksesta seuraa aina koko kuningaskunnan kattava etsintäkuulutus ja julkinen hirttokuolema. Maanpetturit ovat koko kuningaskunnan halveksituimpia vihollisia ja heidän päistään liikkuu huimilla summilla liikkuvia halutaan elävänä tai kuolleena -etsintäkuulutuksia.

 

Murha

Murha on heti maanpetoksen jälkeen raskauttavin rike, josta seuraa julkinen hirttäminen. Murhaksi luokitellaan suunniteltu hengenriisto, niin maksusta kuin omasta tahdosta toteutettu. Palkkamurhissa myös murhan tilannut saa rangaistuksen lääninsä hallitsijan päätöksen mukaan.

 

Puhtauden riisto

Esiaviollisen seksin harrastaminen, omasta tahdosta tai väkisin toteutettu. Naista pidetään tilanteen uhrina, vaikkakin nainen ja tämän suku saa kontolleen suunnattoman häpeän. Naisesta tulee usein kelpaamaton muille miehille, minkä vuoksi puhtauden riistänyttä miestä painostetaan viemään häpäisty nainen vihille. Tämä ei kuitenkaan ole vaihtoehto jos kyseessä on henkilöt eri säädyistä. Säätyeroissa rikos on entistä pahempi ja rangaistuksena on lähes poikkeuksetta alempiarvoisen karkottaminen tai pahimmassa tapauksessa jopa mestaus.

 

Raiskaus

Pääsääntöisesti sama asia kuin puhtauden riisto, mutta tekijä saa lähes poikkeuksetta kuolemantuomion. Rangaistuksesta päättä läänin hallitsija tai itse kuningas. Raiskauket tulevat kuitenkin vain harvoin julki, sillä raiskatun tulee syyttää raiskaajaa julkisesti, ja täten saattaa myös itsensä ja perheensä häpeään. Jos rikoksen tekijä on uhria korkeammassa asemassa, ei syytettä yleensä edes uskota, ja pahimmassa tapauksessa uhria voidaan syyttää väärän valan esittämisestä.

 

Tappo

Tappo on murhaa lievempi teko, sillä murhasta poiketen tappo on spontaanisti suoritettu hengenriisto. Rangaistuksesta päättää aina rikoksen tekopaikan hallitsija, jolla on oikeus langettaa tappajalle tuomio aina häpeäpuusta hirttopuuhun, tai muu sopimakseen näkemänsä rangaistus.

 

Varkaus

Rangaistus varkaalle on aina sama, olipa varastettu esine mitä tahansa aina omenasta jalokiviin. Varkaan käsi katkaistaan ranteen kohdalta ja jos varas jää toisen kerran kiinni varastamisesta, katkaistaan häneltä myös toinen käsi. Kädettömänä varastamisesta tulee mahdotonta. Yhteiskunnan silmissä kaikki henkilöt joilta puuttuu käsi ovat halveksittuja, olipa kyse vaikka sotavammasta, sillä kädettömyys yhdistetään aika varkaisiin.