Tiivistelmä pohjoisen kansasta

 

Pohjoisen kylmän karuun ilmastoon tottunut raivoisa soturikansa tunnetaan erittäin perhekeskeisenä ja sisukasluontoisena sakkina. Kuningaskunnan parhaat soturit, viinapäät ja sepät. Kansan tunnistaa kylmään ilmaan sopivan vaatetuksen turkismateriaaleista, astetta voimakasrakenteisemmasta luustosta, sekä vaaleasta hiuskuontalosta - vaikka toki myös tummaverikköjä mahtuu pohjoisen joukkoihin.

 

Suurin ero yleisiin kuningaskunnan normeihin ovat naissoturit. Vahvaluontoisena kansana myös naiset kantavat yhteiskunnassa näkyvää asemaa, eivätkä jää miesten jälkeen arvostuksessa tai taistelukentillä. Pohjoinen on lääneistä selvästi tasa-arvoisin mitä tulee sukupuoliin ja myös naisilla on mahdollisuus menestyä metsästäjinä, sotureina tai vartijoina. Vanhojen tapojen mukaan miestä pidetään kuitenkin aina ensisijaisena perheen päänä, jonka tehtävä on huolehtia ja taata perheensä hyvinvointi.

 

Vaikka pohjolaiset ovat melko kiihkomielistä ja tunneperäistä sakkia, omaavat he hyvät välit muiden läänien kanssa. Ainoa poikkeus on lännen lääni, joka sivistyneenä ja lukeneena kansana pitää pohjolaisia barbaarisena ja sivistymättömänä kansana, mikä on herättänyt ristiriitoja ja kireyttä kahden läänin välille. Toistaiseksi se näkyy kuitenkin vain enemmän tai vähemmän hyväntahtoisen naljailun muodossa. Onneksi kahden läänin välimatka on sen verran pitkä, että viimeistään kuningas olisi puolivälissä matkaa rauhoittamassa kahta osapuolta.

​

Pohjoisen kansan yleiskielen taito on yleisesti ottaen hieman keskitasoa heikompaa. Lähes kaikki osaavat kyllä puhua yleiskieltä ainakin perustasolla, mutta aksentti käy vahvana, ja pohjoisessa keskustellaan lähes poikkeuksetta aina omalla äidinkielellä hardanilla.