Uskonto - Skandinaavinen muinaisuskonto

 

Pohjoisen uskonnossa erilaiset jumaltarustot, myytit ja uskomukset näyttelevät erittäin suurta roolia. Ne kertovat jumalten ja ihmissankareiden seikkailuista ja taisteluista. Pohjoisten mukaan maailma on syntynyt Ymir -nimisen jättiläisen ruumiista, jonka pojasta Odinista tuli jumalten johtaja. Pohjoisen kulttuurissa on yleistä, että jokaisella pohjolaisella on Odinin lisäksi yksi valittu jumala, jota he erityisesti seuraavat. Jumala määräytyy yleensä ammatin mukaan, ja voi vaihtua elämäntilanteen mukaan. Pohjoiset valitsevat jumalansa itse, ja jos ammatti ei anna suuntaa, kokevat he yleensä tapahtuman elämässään joka antaa suunnan tietyn jumalan luo. Esimerkiksi kerjäläinen voi nähdä mahtavan salaman iskeytyvän kohti kalliota, ja uskoo täten Thorin valinneen hänet seuraajakseen.

 

Käytännössä jumalan seuraaminen ei tarkoita muuta kuin valitun jumalan ylistämistä ja avun pyytämistä. Esimerkiksi seppä voi kuitenkin pyytää Njordilta hyvää kalaonnea lähtiessään kalaan, ja perheenäiti voi pyytää ettei Hel vielä ottaisi hänen sairasta poikaansa. Pohjoisessa jumalan palvominen ja uskonto on hyvin vapaamuotoista vailla etikettejä tai sääntöjä. Jumalat ovat kuitenkin kaikista lääneistä eniten läsnä pohjoisen kansan arjessa, sillä moni vannoo jumalansa nimeen, jopa kiroaa kun jotain pahaa tapahtuu - "Voihan Thorin parta!" Tätä ei kuitenkaan pidetä jumalanpilkkana missään muodossa, sillä on vain jumalan kunnia tulla ääneen puhutuksi.

 

• Ukkosenjumala Thor - johtajat

• Rakkaudenjumala Freija - kotiäidit

• Sodanjumala Tyr - soturit, sepät

• Merenjumala Njord - kalastajat, merimiehet

• Kuoleman ja alamaailman valtiatar Hel - shamaanit, pyövelit

 

Pohjoisten keskuudessa liikkuu paljon erilaisia myyttisiä kertomuksia niin eri asioiden synnystä kuin kuningaskunnan tapahtumista. Pelaajat voivat halutessaan keksiä uusia pohjoisen taruston myyttejä joita hahmot kertovat peleissä.

 

Pohjoisen kansa kunnioittaa jumaliaan mm. kertomalla tarustoaan ja myyttejään eteenpäin jälkikasvulle, vierailemalla jumalpatsaiden luona rukoilemassa, sekä tekemällä uskomuksiinsa liittyviä koruja ja tatuointeja. Kerran vuodessa koko pohjoinen viettää uhrijuhlaa, joka on vuoden kiistaton kohokohta. Uhrijuhlan aikaan pohjoisessa odotetaan keskiyöhön, jolloin jokaisessa kylässä uhrataan vuohi, mitä seuraa aamuun asti kestävä juhlinta suurten ruoka- ja juomatarjoilujen kera. Uhrijuhlan vuorokausi tunnetaan myös muissa kansoissa, sillä tunnetusti koko pohjoinen on uhrijuhlan aikaan aivan sekaisin. Musiikki pauhaa yötä myöten, ihmiset ovat erittäin humaltuneita ja sitä mukaa myös haureutta ja tappeluita tapahtuu enemmän kuin paljon. Jokainen uhrijuhla vaatii yleensä myös muutaman ihmishengen, sillä humaltuneet pohjolaiset yltyvät helposti taistelemaan näytökseksi jumalille, eikä kirveen heiluttaminen mallaspäissä johda ikinä hyvään.