top of page

Itä

Magia

 

Idän kansa ei arvosta magiaa missään muodossa, ei lukeneiden magiaa eikä mustaa magiaa. Maanläheisenä kansana magiaa pidetään lähinnä turhanpäiväisenä hölynpölynä kansan arvostaessa fyysisiä ja rehtejä arvoja. Mustaa magiaa lukuun ottamatta taikuutta ei kuitenkaan ole laissa kielletty, mutta eipä lukeneiden magiaakaan hyvällä katsota. Julkisia maageja idästä löytyy vain kahden käden sormilla laskettava määrä, mutta idässä sijaitsee tunnetusti paljon salassa toimivia noitia. Noitavaino onkin koko idän läänin vitsaus, venyen suorastaan naurettaviin mittasuhteisiin aina hysteriaa myöten. Noidanpolttokokon pystyttämiseksi ei tarvita kuin pieni huhupuhe ja koko kansa on jo kolkkaamassa soihdut roihuten. Idän kuningas kiihottaa noitavainolla kansaansa, heijastaen omia pelkojaan idän tilanteeseen.

Uskonto

 

Idän uskonto on monoteismi. Toisin sanoen se sisältää vain yhden jumalan. Pacoapi on kansalaisten yksi ja ainoa jumala, kunnioituksen ja palvonnan kohde, joka on kaikkivoipa sadonkorjuun jumala. Pacoapi ei ole luonut maailmaa, mutta vaikuttaa aktiivisesti kaikkeen, minkä vuoksi idän kansalaiset rukoilevat ja pyytävät Pacoapilta siunausta. Sadonkorjuun jumala ei kuitenkaan ole suora jumala, vaan antaa kaiken tapahtua sen mukaan kuin katsoo ansaituksi. Pacoapi on oikeudenmukainen jumala joka esiintyy ihmisen silmissä joko lempeänä tai julmana, riippuen kyseisen yksilön elämänvalinnoista. Pacoapi rankaisee kohtuuttomasti elämäntyylistä ja palkitsee hyvästä.

 

Idän uskonto ei juurikaan keskity kuolemanjälkeiseen elämään. Monella idän kansalaisella onkin oma käsityksensä siitä mitä kuoleman jälkeen on, ja miten maailma ylipäätänsä luotiin. Pacoapi ei siis luo mitään, ei anna tai ota elämää, mutta vaikuttaa elämän kulkuun ja kohtaloon kovalla kädellä. Idän uskonto tunnetaan yleisesti jumalansa nimellä, pacoapi, jota idän kansa yrittää levittää muidenkin kansojen keskuuteen. Pacoapia ei siis pidetä pelkästään idän kansan jumalana, vaan koko maailmankaikkeuden. Jos ihminen ei usko Pacoapiin tai toteuttaa muita uskontoja, katsotaan hänen elämänsä olevan paljon onnettomampi mitä sillä olisi mahdollisuus Pacoapin uskon alaisena.

 

Eritoten sadonkorjuun aikana Pacoapi tulee esille. Jumalan mahdilla on suuri vaikutus satoon, idän tärkeimpään elinkeinoon. Jos Pacoapi päättää tuhota sadon, on sille syynsä. Kansa katsoo tehneensä paljon syntiä ja täten myös ansaitsevan edessä olevan nälänhädän. Vaikka Pacoapi on sadonkorjuun jumala, ei tuo ota vastaan uhrilahjoja tai vaadi kansalaisilta mitään muuta kuin kunnioitusta. Jos jumala langettaa huonoa kohtaloa ylle, ei Pacoapia pysty lepyyttämään. On vain toivottava onnen kääntymistä ja toimittava hyvien tapojen mukaisesti, jolloin Pacoapi saattaa nähdä muutoksen ja kääntää kaikki parhain päin.

Idän kansalla ei juurikaan ole tapoja ylistää jumalaansa julkisesti. Pacoapin mahdista ja päätöksistä puhutaan kyllä julkisesti ja vieläpä erittäin paljonkin, mutta itse jumalan rukoilu ja palvonta tapahtuu aina omissa oloissa hiljaisessa ympäristössä. Julkinen Pacoapin rukoilu ja palvonta katsotaan jopa häpeälliseksi, sillä uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia. Julkinen palvonta ja rukoilu katsotaan samaksi asiaksi kuin alastomana kulkeminen. Siitä ei saa tuomiota, mutta antaahan se häpeällisen leiman.

 

Syksyllä sadonkorjuun jälkeen Pacoapi näyttelee poikkeuksellisesti julkisen suurta roolia. Jos sato on menetetty, hiljenee koko idän kaupunki kahden päivän ajaksi, jolloin koko yhteiskunta pysähtyy ja pimenee, ja kaikki kansalaiset pysyttelevät sisätiloissa vaikertaen ja rukoillen Pacoapin armahdusta. Vaikerrus on tärkeä osa surua, sillä se osoittaa Pacoapille ihmisten heikkoutta ja katumusta. Jos Pacoapi on taas on suonut runsaan ja tuottoisan sadon, raikuu idän kansa suureen iloon. Sadonkorjuuta ei varsinaisesti juhlita, mutta kaupungin yleinen tunnelma nousee huomattavasti muutamaksi päiväksi. Sadonkorjuun aikoihin ihmiset halailevat paljon, kertovat toisilleen mistä ovat kiitollisia elämässään ja viettävät muutenkin kaikin puolin onnellisia kiitoksen päiviä. Sadonkorjuun ajan katsotaan olevan myös otollisinta aikaa mennä naimisiin, sillä Pacoapi on tähän aikaan erittäin suotuinen ja lupaa aviopareille suurta hedelmällisyyttä.

Keskikesän juhla on idän suurin ja tunnetuin juhla. Se on uskonnon kannalta poikkeuksellinen ajanjakso, sillä silloin Pacoapia ylistetään julkisesti koko vuoden edestä. Juhlan tarkoituksena on ylistää Pacoapia. Idän pääkaupungin Waymillin keskusta ja eritoten sen suuri keskustori täyttyy viikkokausiksi kansan railakkaasta juhlimisesta, mihin sisältyy laulua, tanssia, syömistä ja erityisen humalapäistä tunnelmaa. Koko idän puhutaankin olevan sekaisin aina keskikesän viikkojen aikana. Kyseisenä juhla-aikana Waymill vetää puoleensa paljon kansaa muista lääneistä, eikä ihme - osaahan idän työntäyteinen kansa juhlia.

grain.png
bottom of page