Aatelisarvo on periytyvä, isältä pojalle periytyvä titteli, joka kertoo paremmasta yhteiskuntaluokasta. On tapana, että avioliiton solmivat vain aateliset keskenään. Aateliston keskuudessa on yleistä, että vanhemmat naittavat tyttärensä korkea-arvoiselle aatelismiehelle, jolloin suku hyötyy avioliitosta paitsi rikkauksilla ja maineella, myös liittolaisen muodossa. Aatelisen ja rahvaan välisiä liittoja ei sallita, ja on saavutus itsessään saada aatelisen sukunsa siunaus naida puoliso alemmasta säätyluokasta.
Kuningasperhe
» Kuningas
» Kuningatar
» Kruununprinssi, vanhin poikalapsi
Perii valtaistuimen. Jos kuolee, seuraavaksi vanhimmasta poikalapsesta tulee perijä.
» Prinssit ja prinsessat
» Kuningasparin sisarukset
» Kuningasparin lapsien puolisot
» Kuningasparin sukulaiset
Korkein Hovi
» Hallitsijan oikea käsi eli henkilökohtainen neuvonantaja
» Hovin neuvoston jäsenet
» Sotajoukkojen kenraali, kuninkaanläänissä kuninkaankaartin kenraali
» Kuninkaankaartin ritarit (ser), vain kuninkaanläänissä
» Hallitsijaparin henkivartijat
» Hallitsijaparin palvelijat
» Hallitsijaperheen muut henkilökohtaiset palvelijat ja vartijat
Neuvostoon Kuuluvat
» Puheenjohtaja
» Varapuheenjohtaja
» Päättäjät
» Jäsenet
» Kirjuri
Yleensä nuori mies joka yrittää kohota neuvostossa.
» Viestinviejät
Muut Aatelitittelit
» Herttua / herttuatar - pohjoisen, idän ja lännen hallitsijaperheet
» Markiisi / markiisitar - läänien suurkaupunkien päämiehet perheineen
» Kreivi / kreivitär - läänien kaupunkien päämiehet perheineen
» Paroni / Paronitar - lääniä omistavat aateliset
» Perusaateli, ei erillistä titteliä
Lordiksi kutsutaan aatelista joka on paronia / paronitarta korkeammassa asemassa.
Sitä alempaa aatelista kutsutaan vain herraksi ja naisia kaikissa tapauksissa ladyiksi.
Ritarit
Ritarin titteli ei periydy isältä pojalle. Nuorella iällä aloitettu koulutus mahdollistaa ritariksi pääsyn lähes poikkeuksetta aatelissuvun pojalta. Opittuaan ratsastamaan, voimistelemaan, miekkailemaan ja taistelemaan oikein, nuori siirtyy oppilaasta ritarin aseenkantajaksi.
Nuori aseenkantaja seuraa herraansa eli kokeneempaa ritaria taistelukentille, turnajaisiin sekä metsästysretkille ja huolehtii yleisesti herransa tarvitsevista asioista kuten aseiden kunnossapidosta, hevosten satuloinnista ja tavaroiden pakkaamisesta. Kaikki mitä herra käskee, joutuu aseenkantaja tekemään. Aseenkantaja opiskelee työnsä ohessa ritarin hyödyllisiä taitoja kuten aseenkäyttöä, johtamistaitoa, strategiaa ja taktiikkaa, ja oppilaan herran on velvoitettu toimimaan opastajana, tai vaihtoehtoisesti etsimään joku toinen joka voi hoitaa asian puolestaan.
Ritariksi ei voida lyödä kuin aikaisintaan 21-vuotiaana. Ritariksilyönti tapahtuu yleensä taistelukentällä tai turnajaisten yhteydessä. Kuningas itse tai kuninkaan hyväksymä vanhempi ritari komentaa aseenkantajan kumartumaan ja koskettaa tätä miekan lappeella olkapäihin. Tämän jälkeen vastalyöty ritari saa merkkinsä ja nimensä eteen tittelin ser. Ritareilla on etuoikeus päästä kuninkaankaartiin.
